Lumentäyteinen viikonloppu

Huh huh. Mun puolesta sais tuo lumen tulo jo hetkeksi loppua. Vaikka meilläkin ihan kohtuu suuri piha on, ei siellä enää ole yksinkertaisesti tilaa uudelle lumelle! Lisäksi tämä kirottu suojasää on saanut lumet tippumaan katoilta ja jässähtämään isoiksi kasoiksi meidän pihaan. Hirveä homma kolatessa, aamua iltaa on Miehen kanssa huhkittu. Isäkin oli tänään avustamassa, kun meinasi usko loppua. Mutta nyt on sitten katot tyhjinä, pitäisi jatkossa päästä helpommalla. Ja Miehen kanssa on yksi asia päätetty. Nimittäin se, että ens talvena meillä on raktori. Piste.

Tässä vielä muutama kuva ihanasta(not!) lumitulvasta.

Viikonloppu on kulunut vanhempien luona kyläillessä. Käsityöt ovat siis edistyneet mukavasti, kun on kerrankin malttanut vain istua. Mustaa matonkudetta on kuusi ihanaa kerää, jatkan nyt sillä vessanmattoprojektiani, josta jo aikaisemmin esittelinkin kuvaa. Lisäksi teen vauvanpeittoa samaiselle vauvalle, joka sai jo sukat. Olen koukussa palmikkoneuleeseen! Vaikka olen hidas kutomaan, palmikkoneule tuntuu edistyvän nopeasti. Ajattelen aina, että vielä yksi palmikko.

Tänään anopin kanssa uusiokäytimme erästä vanhaa turkkia. Talja on tällä hetkellä koekäytössä meidän makuuhuoneessa. Mukavan lämmin paljaalle jalalle! Turkin rippeistä voisi vielä saada ommeltua toisenkin taljan.. :) Erittäin mielenkiintoinen kokeilu!