Saunan muodonmuutos

Nyt on aika esitellä hieman valmistunutta remonttia. Aloitetaan saunasta, jossa muodonmuutos oli kaikista pienin.

Tässä ensin muutama kuva lähtötilanteesta.

Ovessa kissantassulasia.

Ulkoikkunassa jääkukkalakkaus.

Lähes 25vuotta palvellut sähkökiuas.

 

 

Saunan vanha valaistus.

Saunassa lattiaan laitettiin uusi laatta, samaten kiukaan taakse tuli laatoitusta. Muuten materiaalit pysyivät samoina, niitä vain käsiteltiin hieman. Ikkunanpokat käsiteltiin tummalla saunavahalla ja ikkunapinnasta poistettiin jääkukat. Tilalle saatiin maitolasia muistuttava pinta mattaisella spray-lakalla. Seinät ja lauteet käsiteltiin niin ikään tummalla saunavahalla ja valaistus muutettiin kattoon tulevilla pistevalaisimilla. Myös kiuas uusittiin ja vanha Narva pääsi ansaitulle eläkkeelle.

Seinät ovat hieman vaaleammat, lauteet tummemmat.

Valolista seinällä.

Uusi kiuas antaa ihanan pehmeät löylyt.

Ikkunoiden käsittely onnistui, ovat nyt kovin mieleiset.

 

 

Ovi on musta, lasit kirkkaat ja kahvat uudet.

Tälläinen oli siis saunamme muodonmuutos. Uusi Harvian kiuas on kyllä hintansa väärti. En usko, että sähkökiukaalla voi päästä lähemmäs puukiukaan löylyjä. Ovat todella pehmeät, ei kipakat eikä kuivat. Saunassa käynti on nykyään erittäin nautinnollista.

Varma kesän merkki

Pikitiet ovat jo sulat. Viimeisen viikon aikana onkin näkynyt jo muutamia rohkeita sissejä kaksipyöräisillä liikenteessä. Polte omassakin mielessä on ollut kova - kuvitella sitten poltteen määrää miesten mielissä.

Tänään minun piti silittää iso kasa viikonloppuna pestyä pyykkiä. No, todellisuudessa tämä ilta kului kaksipyöräistemme parissa. Haimme kaksi moottoripyöräämme ja kaksi mopoa talvisäilöstä.

Tämä tunne! Tämän innostuksen kun voisi pullottaa. Ja kaiken kruunaa se ensimmäinen ajo. Vaikkakin vain lyhyt matka, mutta silti. Tuuli tuivertaa hiuksia. Ilmassa tuoksuu pakokaasun ja bensan sekoitus. Ajon jälkeen tuo tuoksu tarttuu hiuksiinkin. Selässä menee kylmiä väreitä moottorin äänten tahtiin.

Moottoripyörät ovat kyllä meidän perheessä varmin kesän merkki. Kun moottoripyöräkausi avataan, ei kesään enää ole pitkä matka. Tässä muutama kuva illan tapahtumista.

Itse en omista moottoripyöräkorttia. Saan siis ajaa ainoastaan mopoa. Ajamista en kyllä edes kaipaa, nautin kyydissä olemisesta. Nautin siitä tunteestä, kun pystyy luottamaan Mieheen täysin. Hän osaa sen homman, ajamisen. Itse en osaisi. Takana ollessa voi nauttia matkasta, rutistaa rakastaan ja haistella tuulta.

Mieheni ja isäni ovat välillä kuin pieniä poikia mopojensa kanssa. Testiajot tehtiin pihassamme, autojen lomassa. Ja voi sitä vauhdin hurmaa. Ihanaa, että kesä on pian täällä!

Positiivisuus

Olen aina ajatellut olevani positiivinen luonne, jopa optimisti. Tänä vuonna olen kuitenkin tiedostanut itsessäni pessimismiä tiettyjen asioiden suhteen. Jotenkin olenkin kategorioinut itseni enemmän realistiksi.

Tänään en saanut töissä aikaan mitään. Olin jo etukäteen luvannut itselleni vapaa illan remontista. Jotenkin sitä odotellessa ei töissäkään enää jaksanut aloittaa mitään uutta. Päivän harmauskin tympi. Päivässä oli kuitenkin myös paljon hyvää, niitä listaten seuraavaksi. Kuvituksena oiva ystävyyden symboli, sirottimet Thaimaasta. Kuten hyvät ystävät, sirottimet sopivat täydellisesti yhteen ja täydentävät toisiaan. Silti ne toimivat myös erikseen, itsenäisinä esineinä.

Tässä päivässä minua on ilostuttanut:
- aamulla yllättävä kohtaaminen vanhan tuttavan kanssa. Jälleennäkemisen riemua.
- postikortti Italiasta rakkaalta pikkuserkulta.
- imuroinnin jälkeen siistiytynyt koti.
- pitkä juttutuokio rakkaan ystävän kanssa.
- matonkuteen leikkaaminen täydellisen värisestä lakanasta.

Näissä tunnelmissa kohti viikonloppua! Rentouttavaa sellaista kaikille toivottelee Marleena

Blogihiljaisuuden aikana tapahtunutta

Hui, miten aika on vierähtänyt nopeasti! Nyt meillä on rempattu kylppäriä kaksi ja puoli viikkoa. Aika on tuntunut ikuisuudelta. Joka paikka on romua täynnä. Vaikka ajattelisi, ettei kylpyhuoneessa ole paljon kalusteita tai tavaraa säilöttynä, todellisuus yllättää. Olohuoneessamme on tällä hetkellä mm. kiuas, pyykinpesukone ja naulakko. Että sillä tavalla.

No, valoa näkyy vihdoin tunnelin päässä. Kirkasta. Remontti saadaan toivon mukaan valmiiksi viikonlopun aikana. Vielä ei siis ole luvassa ennen ja jälkeen kuvia, odotellaan valmistumista.

Remontin olemme suorittaneet pääasiassa itse Miehen kanssa. Isäni on ollut myös avustamassa lähes koko ajan ja äitini hoitanut ehtiessään ruokahuoltoa. Näin remonttimaratoonarit eivät ole uupuneet ennen maaliviivaa.

Löysin sattumalta kirjastossa käydessäsi ihanista ihanimman leivontakirjan. Sen ohjeella on herkkuja tehty remontin aikana. Ainahan sitä jossain vaiheessa ehtii leipoa. Ja raskaan työn raatajathan tarvitsevat energiaa.

Sitruunakakusta muodostui välittömästi kaikkien herkku. Tässä ohje:

3 munaa
2½ dl sokeria
1tl vaniljasokeria
50g voita
1dl maitoa
3½dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
ripaussuolaa
2 sitruunan raastettu kuori
1 sitruunan mehu

Sokeri ja kananmunat vaahdotetaan. Sulatettu voi, maito ja kuivat aineet lisätään vuorotellen taikinaan. Mausta taikina sitruunalla. Paista 175 kuivakakun tapaan, noin 45 minuuttia riitti meidän uunillamme.

Ohje on siis kirjasta Pala kakkua - ja paljon muuta. Yli 200 Leilan suosikkiohjetta. Kirjan kirjoittajana on Leila Lindholm. Paksu teos täynnä herkulliselta vaikuttavia resepetejä. Kannattaa tutustua!

Nyt on pakko palata remontin pariin. Oikein keväistä viikonloppua toivottelee Marleena!