Neulerintamalla ei mitään valmista, vauvanpeite edelleen työnalla. Lisäksi huomasin sitä tehdessäni sellaisen ikävän suunnitteluvirheen; peitteestä tulee liian kapea. Joudun siis kehittelemään reunoihin levikepaloja.. Sen siitä saa, kun keksii mallin omasta päästää, eikä tee tarpeeksi mallitilkkuja!
No, peite kuitenkin valmistunee jossain vaiheessa. Sitä ennen tässä hieman makupaloja viikonloppuisesta mökin talvikunnon katsastuksesta!
Lunta oli paljon, mutta mökki oli säilynyt vaurioitta. Sisällä laseja koristi kuura! :) Mukava reissu oli, aivan jäin innolla odottamaan kesää!
Huomiseksi tekaisin meille ruuaksi makkarakeittoa. Kuvassa tärkeämpää ovat kuitenkin nuo pannunaluset! Vanha peritty vohvelirauta sai uutta käyttöä. Toiskaa (=lämmin varastomme ulkorakennuksessa) siivotessani löysin jo erittäin kauan käyttämättömänä olleen vohveliraudan. Aikani sitä pyörittelin ja sitten Miehen pakeille. Nätisti hymyillen yritin kysellä, mitenköhän palaset saisi irti. Kauaa siinä ei aikaa tuhraantunut ja niin oli Marlella kaksi uutta ihanaa pannunalusta. Kovassa käytössä olleet jo parisen viikkoa.
Ja sitten itse päivän pääaiheeseen, keittiöön. Keittiömme kaipaa kipeästi remonttia. Kaapistot ovat peräisin vuodelta -86 tai -87, jotain sinnepäin. Miehen kanssa olemme kuitenkin hieman pyöritelleet ideaa talomme laajentamisesta. Siitä johtuen emme viitsisi nyt satsata hirveästi rahaa keittiöremonttiin, koska laajennuksemme muuttaisi myös pientä keittiötämme hieman suurempaan suuntaan. Näin ollen tulisi löytää edullinen tapa tehdä facelift eli kasvojenkohotus vanhalle keittiölle.
Asiaa on tuumailtu aika kauan. Mies päätti kokeille töissä, miltä näyttäisivät valkoiset pelliovet. Mies on siis töissä yrityksessä, joka tekee alihankintana ohutlevytyöstöä. Siellä oli kuulemma jo aikaisemmin tehty työkaverillekin keittiöön ovet pellistä. Ja tuumasta toimeen. Ensimmäisessä kuvassa toinen ovi havainnollistaa järkyttävää nykytilannetta. Ovet ovat täydelliset! Juuri sellaiset halusin. Nyt tehtiin siis ensin kaksi ovea, loppuja odotellessa. Hieman ne vielä kumisevat, mutta siihenkin on kuulemani mukaan jo keinot keksittynä.
Nämä ovet saataisiin etuisasti ja ei tarvitsisi tässä välissä sijoittaa niin isoa summaa koko keittiön remontointiin. Mietimme vielä asiaa, mutta olen melko varma siitä, että ovia ei enää irroitetta. Lisää vain tilaukseen :)
Mukavaa viikonloppua! Menen nyt jatkamaan peitteen kutomista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti