Resepti | Atrian Viljaporsaan lastu

Lapsiperheessä on kai aika tyypillistä pyörittää muutamaa takuuvarmaa ruokaa päivästä toiseen. Meilläkin on näin. Neiti S on kyllä hyvä syömään - oikeasti! Mutta kaksivuotiaan makutottumukset ovat vielä rajalliset. Moni ruokalaji pitää maistaa usemmassa ruokailussa, jotta pieni suu tottuu uuteen makuun. Yritänkin tuoda uusia makuja vähitellen ja varmistan, että aina on tarjolla myös jotain takuuvarmaa suosikkia. Neiti S kun on tottunut syömään kolme lämmintä ateriaa päivässä ja jos tytölle jää nälkä, silloin on kaikilla elämä pilalla. Hyvä ruoka, parempi mieli - näin se vaan menee.

Syksystä asti meidän keittiössä on valmistunut melkein kerran viikossa uunissa haudutettu kastike Atrian maustamattomista Viljaporsaan lastuista. Ne eivät ole liian suolaisia tai mausteisia lapsiperheelle, ne ovat hyvä laatuisia (ei läskiä eikä jänteitä) ja ne myös kypsyvät nopeasti pannulla. Itse tosin haudutan lihat yleensä uunissa, sillä tavalla ne mureutuvat mukaviksi lapsenkin suuhun.

Kastike Viljaporsaan lastuista

• Ruskista suikaleet pannulla öljyssä / voissa. Mausta ripauksella suolaa.
• Lisää joukkoon vettä niin paljon, että lihat peittyvät.
• Lisää joukkoon lihaliemikuutio ja 6-8 pippuria.
• Lisää joukkoon 2 tl sinappijauhetta.
• Lisää makusi mukaan juureksia joukkoon. Itse lisäsin tällä kertaa pakasteesta babyporkkanoita ja purjoa.
• Kiehauta kastike ja laita uuninkestävään astiaan. Itse käytän anopilta saatua Hackmanin pannua, jonka voi laittaa uuniin. Kätevää, kun ei tule turhaa tiskiä.
• Laita kastike uuniin 150 asteeseen kannella peitettynä.
• Ensimmäisen tunnin jälkeen laske lämpötila 110 asteeseen. Tarkasta nesteen määrä.
• Toisen tunnin jälkeen sekoita nesteen joukkoon pari ruokalusikkaa vehnäjauhoja, tarkista maku. Itse otan usein tässä vaiheessa pippurit pois.
• Hauduta vielä puoli tuntia.

Sitten uuniin!

Pitihän meidän kuoria myös perunoita.

Salaatit puuttuu, mutta hyvää oli ilmankin :)

Tällainen arkiruoka maistuu meidän perheelle!

Marleena

Resepti: Runebergin tortut

Tänä vuonna meillä oli varaslähtö Runebergin päivään. Tortut nimittäin leivottiin jo perjantaina. Runebergin torttujen leipominen on oikeastaan jo aika pitkä oma perinteeni. Taisin saada innostuksen aikoinaan yläasteella kotitaloustunnilla. Siitä lähtien olen melkein joka vuosi tehnyt itse Runebergin torttuja.

Minulle maistuvat sekä omatekoiset että ostetut Runebergin tortut. Omiini en tapaa käyttää karvasmanteliöljyä ollenkaan, joten ostetut ja omatekoiset leivonnaiset eroavat ainakin meillä suuresti toisistaan. Ulkonäkö on toinen merkittävä ero: minulla ei ole erityistä muottia Runebergin tortuille. Kotitekoiset Runebergit valmistuvat siis muffinssivuokaa apuna käyttäen. Myös kuorrutukset teen vapaalla kädellä ja se näkyy aina lopputuloksessa. Niin tai näin, makuhan se pääasia on.

Tänä vuonna testiin pääsi Eepee Sanomien resepti. Taikina oli melko iso, ainakin isompi verrattuna aikaisempiin kokeiluihini. Lopputulos oli loistava, uusi suosikkini.

Runebergin tortut

250 g    leivontamargariinia (käytin voita)
3 dl       sokeria
4 kpl     kanamunia
4dl        piparkakkumuruja
1 pussi  mantelijauhetta
2 dl       vehnäjauhoja
1,5 tl     leivinjauhetta
1 dl       kermaa / maitoa / omenamehua

Murskaa piparkakut, vaahdota rasva ja sokeri. Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, mantelijauho, leivinjauhe ja piparkakkumurut. Lisää kuivat aineet taikinaan ja sekoita taikinaan lopuksi neste. Paista kakkuna 150 asteessa tunti tai muffinsseina 225 asteessa 10-15minuuttia.

Koristele vadelmahillolla ja tomusokerilla.

Kanelimuffinssit talvipäivän iloksi

Vuosi on vierähtänyt nopeasti. Paljon on tapahtunut ja siksi aikaa bloggailuun ei ole jäänyt ollenkaan. Ehkä raotan kuluneen vuoden kuulumisia myöhemmin, mutta nyt jotain aivan muuta.

Neiti S on innokas on äidin innokas apulainen. Lattianpesut, imuroinnit, ruuanlaitto ja leipominen - kaikki maistuu ja innostaa tätä pientä taapertajaa. Tänään huusholli täyttyy ihanasta, hieman jouluisestakin tuoksusta.

Ennen lounaan valmistusta leivoimme kanelimuffinsseja. Niitä oli sitten mukava syödä risoton jälkeen jälkkäriksi ja iltapäiväkahvin kaverina.

Leipominen on jo kauan ollut intohimoni. Neiti S:n ollessa pienempi, ei aikaa leipomiseen tahtonut löytyä mistään. Nyt tyttö on kuitenkin jo sen verran kasvanut, että hänet on mukava ottaa mukaan touhuiluun. Oikeastaan omakin leipominen / kokkailu on saanut uusia ulottuvuuksia lapsen myötä. Nautin yhdessä touhuamisesta ja siitä, että saan luvanperästä käyttää opettaja-nuottiani eli selostaa perusteellisesti työvaiheet innokkaalle yleisölleni. Näitä muffinsseja tehtäessä Neiti S:n työvaiheina olivat äidin mittaamien aineiden kaataminen kulhoon, muffinssivuokien levittäminen muffinipellille sekä tietenkin tärkeimpänä: taikinan maistelu. Hyvää kuulemma oli!

Ohjeen nappasin kirjasta Amerikan herkut (Jill ja Joyce Parker). Ja ohje on seuraavanlainen:

3dl vehnäjauhoja
1 1/4 dl sokeria
2tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1 1/4 dl maitoa
1 muna
75g sulatettua voita
1 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
1 1/4 dl sokeria
1tl kanelia
75g voita


Ihanaa sunnuntain jatkoa :)

Marleena