Banneri

tiistai 11. tammikuuta 2011
Päivän piristys!
Tuollaiset ihanuudet olivat tänään odottamassa minua postilaatikossa. Työpäivä kyllä kieltämättä hieman tympäisi, kuten niin usein tässä vaiheessa viikkoa (kun ei olla vielä puolivälissä..). Ihana tätini oli lähettänyt minulle kääntölapaiset, jollaisiin en ole aikaisemmin törmännyt. Lapasten idea on siis se, että toiselta puolelta ne ovat mustat ja toiselta puolelta harmaat. Lapaset voi kääntää mielialan tai vaikka pukeutumisen mukaan passelin värisiksi! Ja mikä parasta, paketissa oli mukana myös ohje. Joten jossakin vaiheessa koitan työstää myös itse tälläiset! Kiitoksia vain tädilleni, luet tämän varmaan jossain vaiheessa!
Illan ratoksi olen parsinut sukkia. Isäni kiikuttaa aina puhki menneitä sukkiaan minulle parsittavaksi. Parsiminen on rentouttavaa. Parasta siinä on ajatus ekologisuudesta; siitä, että ei aina tarvitse kutoa kokonaan uusia sukkia. Samallahan se säästää myös omaa "vaivaa". Vaikka sukkia onkin mukava kutoa, en ehtisi mitään muuta tehdäkään, kuin uudistaa perheeni miesväen sukkavarastoja. Parsiminen antaa tilaa muillekin käsitöille ;D
Kuvassa olevista sukista haluan vielä pari riviä kirjoittaa. Varret ovat isäni äidin eli Isun kutomat. Ne olivat vuosia lavattomat. Käytimme niitä äitini kanssa säärystiminä hiihtäessämme - nimenomaan hiihtäessämme, emme muuten. Kerran isäni esitti hartaan haaveen, että voisikohan noihin varsiin vielä kutoa uudet lavat. Asia oli tärkeä, koska nämä varret olivat meidän taloudessamme ainoat, jotka olivat jääneet edesmennen Isun kutomisista jäljelle. Ja niin minä erääksi jouluksi taituroin pahoin vanuneisiin varsiin isälleni uudet lavat. Voi sitä riemua; samoissa sukissa kahden rakkaan ihmisen käden jälki, ainoan lapsen ja oman äidin! Siksi näitä sukkia edelleen parsitaan ahkeraan :) Huomatkaa lisäksi reiän pieni koko! Isä alkaa ottaa neuvosta vaarin ja tuoda sukat ajoissa korjaukseen. Pienet reiäthän on tietenkin helpompi parsia umpeen.
Parsimisessa ehdottomana apuvälineenä on Lapuan tädeiltäni perimä "kärpässieni". Se laitetaan sukan sisään ja sitä vasten on sitten hyvä ja tukeva neulaa viuhutella. Parsimisjäljestä tulee tasaista ja napakkaa sienen avulla. Kerrassaan loistava keksintö!
Lyhyen pikapostauksen meinasin tehdä, mutta tällehän kertyi mukavasti pituutta! Näissä merkeissä mukavaa kuluvaa viikkoa kaikille! -Marleena
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti