Vuoden viimeistä viedään

Vuoden viimeinen päivä on käsillä. Nautin tämän aamun tunnelmasta. Vapaapäivä. Pitkä viikonloppu. Talossa hiljaisuus. Ainoa ääni on leivinuunista kuuluva humina, veto uunissa on hyvä ja puut palavat mukavasti. Tänään siis lämmitetään tuo uuni Miehen kanssa ensi kertaa ja aion puolen päivän jälkeen ryhtyä leipomaan leipää. Isä tosin oli avustamassa meitä tänä aamuna. Onneksi on vielä joku, jolta kysyä neuvoa! Nyt uunissa kuitenkin hyvä valkea ja lämpötila on kohonnut hyvää vauhtia. Innostunutta odotusta ilmassa.

Tuntuu, että minulla on tällä hetkellä suuri himo käsitöihin. Tyylilleni uskollisena minulla on tällä hetkellä kesken noin sata projektia. Toiset sata ovat muistikirjassa muhimassa.. Ihastuin kovasti Ystävälleni tekemään vihreään vessan mattoon. Näin ollen aloitin viikolla tekemään omaan vessaamme samanmoista. Väreinä musta ja harmaa. Musta kude on tosin vielä kerimättä, mutta ehkä tänään!

Lisäksi olen jatkanut ikuisuuksia kesken ollutta projektia: yösukat. Lankana näissä pienissä sukkasissa on Kauhavan Kangas-aitan oma sukkalanka, Sukkis muistaakseni nimeltään. Ohutta ja pehmeää. Ei kutita. Sopii siis täydellisesti yösukkiin.

Raportoin leipien onnistumisesta mahdollisesti illalla tai sitten huomenna.

Haluan kuitenkin jo nyt (varmuuden vuoksi) toivottaa kaikille onnellista tulevaa vuotta!

Kauluri

Joulu oli ja menikin jo! Nopeasti viuhahti ohi. Mukavaa oli. Tosin suunnittelemani blogipostaukset jäivät tekemättä kaikkien vapaideni aikana! Huomenna töihin takaisin, joten nyt päätin ryhdistäytyä!

Joulunpyhien ja alkaneen viikon aikana olen neulonut itselleni löysän kaulurin jämälangoista. Kolme kertaa. Eihän aina voi ensimmäisellä kerralla onnistua, eihän? Ensin tuli liian löysä.. Toisessa versiossa vika oli oikeastaan sama. Mutta kolmas kerta toden sanoo!

Lankana käytin tosiaan jämiä. Äidin vanhoja beigejä puuvillalankoja sekä vanhoista villapaidoista purettua luonnonvalkoista aitoa lampaanvillaa. Lämmin on!

Uuden vuoden aatoksi luvattiin kylmiä ilmoja. Tämä ennustushan peruttiin jo. Olin kuitenkin jo saanut Miehen ja isäni lupaamaan, että aattona lämmitetään leivinuuni. Näin siis tapahtuu. Pari päivää töitä ja aattona kova työpäivä leipien kanssa kotosalla. En ole ennen leivinuunissa mitään leiponut. Talossa sellainen kuitenkin on, joten onhan sitä nyt osattava käyttää! Niimpä pari iltaa nyt valmistelen ja suunnittelen = rahtaan kaupasta jauhoja ja etsin sopivia leipäohjeita. Ei kenelläkään olisi vinkkejä antaa?

Leppoista välipäiväviikonjatkoa toivottelee Marleena

Joulurauhaa!

Viikko on ollut erittäin kiireinen. Monena iltana olen jo suunnitellut uutta bloggausta, mutta en ole ehtinyt toteuttaa suunnitelmiani.

Nyt on jo jouluaatto. Kaikki on onneksi lähes valmista. Vain perunojen keittämistä ja laatikoiden lämmittämistä on jouluruuan suhteen enää ohjelmassa. Nyt aion hetken lueskella ja nautiskella aamusta, sitten joulusaunaan ja jouluruuan laittoon.

Haluan toivottaa kaikille oikein rentouttavaa ja rauhallista joulua!<3

Miehen kanssa ripustimen joulukortit eteisen seinälle pyykkinarulle <3

Sitten kortteja tuli lisää.. täytyi jatkaa narua..

Joulukaktukseni kukkii - ainakin vielä!

Miehen tädiltä saimme tämän kaunokaisen!

Aikaa itselle

Kuten jo sanottua, olen ollut eilen ja toissapäivänä niin ahkera, että joulusiivot on nyt meidän kodissa tehty. Niimpä annoinkin tänä aamuna itselleni omaa aikaa. Istuin nojatuolissa ja kuuntelin Sofi Oksasen Puhdistusta äänikirjana. (Olen muuten jäänyt totaalisen koukkuun äänikirjoihin..). Samalla valmistui vessanmatto Rakkaalle Ystävälleni. Täytyy todeta, että vaikka matonkuteista virkkaaminen on varsinkin oudokseltaan käsille melko raskasta, on työn valmistumisen nopeus ihanteellista. Paksusta kuteesta matto valmistui yhdessä hujauksessa!

Vessanmaton halkaisija on 76cm.

 Niin ja ne Miehen joululahjasukathan valmistuivat myös. Ihan tavalliset, pitkävartiset työsukat. Mutta tarpeeseen tulevat.

Tänään on niin ikään leipäkone ollut jylläämässä. Joululeipiä syntyy lahjaksi ja pakkaseen omaksi varastoksi. Tähän reseptiin olen rakastunut, ehkä parasta joululimppua, jota olen ikinä syönyt. Ja koska leipäkone tekee työt puolestani, jää minulle aikaa tehdä kaikkea muuta!

Tässä kuvaa eilen tekemästäni sinapista. Sain ohjeen työkaveriltani. Tätä aion myös tehdä ensi viikolla lisää itselle ja samalla muutaman purkin lahjaksi. Täytyy mennä seuraavaksi koristelemaan pilttipurkkeja!

Leppoinen lauantai

Torstain ja perjantain välisenä yönä unettomuus vaivasi. Lähdin aikaisin töihin ja näin ollen myös pääsin kotiin aikaisin. Innostuin tekemään joulusiivot, kun olin niin aikaisin kotosalla! Kannoin matot pihalle, pyyhin pölyt ja pesin lattiat. Tänään aamulla viimeistelin joulusiivot saunan ja suihkun pesemisellä. Nyt joulu voi tulla!

Eilisen ahkeruuden johdosta olen tänään vähän laiskotellut. Lueskellut rauhassa hesaria, katsonut televisiota ja kutonut. Miehen joululahjasukatkin valmituivat, niistä kuvia myöhemmin.

Ystäväni on muuttamassa. Ajattelin tehdä hänelle vessaan maton tupaantuliasilahjaksi. Tätä projektia olen sitten tänään aloitellut.

Ensin oli vyyhti.

Sitten syntyivät kerät.

Pyöreä matto aluillaan

Herkullinen väri, eikö totta!

Rauhalliseen lauantaihin on lisäksi kuulunut sinapin tekemistä, joululeipää ja torttuja. Mukavaa viikonlopun jatkoa! -Marleena-

Vau, mitkä maisemat!

Tänään vanhempani vierailivat meillä. Raskaan työpäivän ja ylitöiden jälkeen nautin todellakin heidän seurastaan. Äidin kanssa ulkoilimme pakkassäässä kissan kanssa. Ujohan on nykyisin sellainen seuraherra, että se vaatii kerran päivässä halailua ja leikkiä!

Ikuistin ihania maisemia kotipihastamme. Rakkaasta kotipihasta! <3

Huurteinen joulukranssi.

Keittiön ikkuna.

Ujokin pääsi kuvaan.

Koti talvisessa asussa.

Miehen taiteilemat ulkotulilyhdyt. Huomaa sama ulkoasu, kuin puuhellan päällä olleissa tuikkukipoissa!

Huomiseksi olen sopinut treffit erään tärkeän ystävän kanssa. Sitä odotellassa! <3 Huomispäivä on siis pelastettu :) Nyt jatkamaan joululahjasukkien kutomista. S U!

Rauhallinen sunnuntai

Viikonloppu on ollut kiireinen. Samalle viikonlopulle osui sekä oman että Mieheni työpaikan pikkujoulut. Miehen kanssa olemme molemmat kotoilijoita. Niimpä kahtena iltana peräkkäin olleet juhlat verottivat. Sunnuntai on käytetty kotoiluun ja makoilemiseen. Tuleva viikko on molemmilla kiireinen, joten akkujakin on välillä ladattava.

Oma aamuni alkoi illan juhlista huolimatta aikaisin. Rakastan yöpaita-leipomista. Viikonloppuaamuisin on ihanaa leipoa jotain tuoretta naposteltavaa aamiaiselle. Leipominen ja aamupalan nauttiminen tapahtuvat tietenkin molemmat yöpaita päällä!

Tänä aamuna leivoin pähkinäisiä suklaapikkuleipiä. Niitä sitten nautiskelin kera ihanan paksun sunnuntai-Hesarin!

Hesarin lukemisen lisäksi olen viimeistellyt jo aikaisemmin esittelemäni kolmiohuivin. Se menee joululahjaksi, joten seuraavana ohjelmassa on paketointia.. Näin juhlien jälkeisenä sunnuntaina bloggari ei ole hehkeimmillään, mutta uskaltautuu silti esittelemään huivin itse.. (lue: Mies ei suostunut malliksi ja muita ei ollut läsnä!)

Ehdin myös tehdä muutaman sydämen erään puolivalmiin kranssin keskustaan. Näyttävät kuvissa muhkuraisilta, luonnossa muhkuraisuus on kuitenkin vähäisempää. Ajattelin vielä koristella sydämet jotenkin, mutta toteutus on vielä suunnitteilla.

Valmiit sydämet herättivät kuvausvaiheessa myös muiden huomiota. Anoppilan koira Nella on ollut hoidossamme tämän päivän. Nyt toinen sydämmistä on kateissa, koira kätki aarteensa.

Erittäin rentouttavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Joulukorttitehdas olohuoneessamme

Eilen linnan juhlia seuratessani sain joulukorttien kuvapuolet valmiiksi. Tänään liimailin tulostetut joulutoivotukset taustapuolille ja tein samaan syssyyn pakettikortteja. Nyt tarvitsisi enää kirjoittaa kuoret joulukorteille.. Onhan tässä vielä aikaa, ennen kuin on 15.päivä...

Pöyt täynnä kuivuvia kortteja.

Valmis versio.

Pakettikortteja, keskelle kirjoitetaan saajan nimi.

..ehkä huomenna yritän saada kirjoitettua joulukorteille ne kuoret. Ehkä en.

Itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivän perinteiset kaksi kynttilää odottavat ikkunalle pääsyä. Ulkotulet jo palavat, kynttilät vielä odottavat. Kiitollisena kunnioittaen itsenäisen maamme sankareita.

Itsenäisyyspäivät ovat ihania, rauhallisia ja juhlallisia. Ohjelmaan kuuluu meidän perheessämme rauhallinen kotona oleminen, lautapelit, kynttilöiden sytyttäminen sekä tietenkin linnan juhlat. Myös Tuntematon Sotilas on katsottava joka vuosi. Se nostattaa juhlatunnelmaa.

Viikonloppu on ollut aivan ihana, täynnä rakkaita ystäviä ja sukulaisia! Lauantaina sain vieraakseni lapsuudenystävän. Eilen, sunnuntaina, saimme olla läsnä tätini kirjoittaman muisteloteoksen julkistamistilaisuudessa. Sunnuntai-illalla laitoimme vielä risottoa Miehen siskolle ja hänen miehelleen. Päivä oli täynnä tapahtumia, mutta ihana. Myöhään yöhön luin keittiön lattialla yöpaitasillani tätini kirjaa, joka oli niin herkkullinen, että taidan aloittaa pian uuden kierroksen! Täydellinen viikonloppu siis!<3

Tapaan saada samaiselta tädiltäni aina kiertoon vanhoja aikakauslehtiä, jotka hän itse on jo lukenut. Näin on tapahtunut jo monta, monta vuotta. Luen ensin itse lehdet hartaudella, sen jälkeen vien ne usein anopille luettavaksi ja sen jälkeen silppuan ainakin osan lehdistä uusiokäyttöön. Talletan mielenkiintoiset artikkelit, kuvat sekä mainokset kansioon. Lopuksi askartelen. Seuraavat askartelut valmistuivat muutamia viikkoja sitten.

Kukkaruukku töihin vietäväksi, työpöydän somisteeksi.

Villasukkakori vaatekomeroomme.

Laatikko lehtileikkeille.

Lopuksi vielä kuva puuhellastamme, siitä rakkaasta vanhasta, korvaamattomasta. Päällä on Miehen suunnittelemat ja toteuttamat lämmönkestävät tukkukipot. Eivät pääse tosin oikeuksiinsa kuvattaessa, mutta sopivat täydellisesti puuhellan päälle. Näissä merkeissä tahdon toivottaa kaikille oikein leppoisaa ja juhlallista itsenäisyyspäivää!

Torstai-illan juttuja

Tänään söimme Miehen kanssa iltapalaksi tortillaa. Kokeilin tehdä pohjat itse, kohtalaisella menestyksellä.

Iltapalan jälkeen ulkoilimme Ujon kanssa, kissan kanssa siis. Nyt Ujo esittäytyy ensimmäistä kertaa blogissani kuvan kera. Ujo ei kuitenkaan varsinaisesti ollut mikään filmitähti; oli niin liukas liikkeissään ,etten ehtinyt kuvaamaan kunnolla!

Onneksi tulossa on pitkä viikonloppu. Väsyttää. Kotona on niin paljon hommia rästissä. Joulukortit odottavat tekijäänsä. Samoin pakettikortit. Odotan myös innolla perjantaina alkavaa Hesarin viikonloppulehden tilausjaksoa. Kutoakin pitäisi. Vaan ehdinköhän tehdä mitään? Jos vain nukkuisin väsymykseni pois ja uppoutuisin Hesarin maailmaan?

Kreikkalainen leipä

Kokeilin viikonlopun aikana ensimmäistä kertaa leipoa leipää, jonka sisälle piilotettiin meheviä kasviksia ja vihanneksia. Yleisön pyynnöstä jaan ohjeen täällä. Tänään leivoin siis samanlaisen leivän huomisia Keramiikkapiirin pikkujouluja silmällä pitäen. Olen kuitenkin mutu-tuntumalla toimiva kokki, joten ohjetta on hieman hankala pilkulleen jakaa.

Taikinan ohje suurinpiirtein:

2,5dl vettä
½ pussia kuivahiivaa
1½tl suolaa
3tl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
0,5dl kaurahiutaleita
1,5dl hiivaleipäjauhoja
0,5dl öljyä

Lisää lämpimään veteen hiiva, suola ja sokeri. Sen jälkeen sekoittele noin puolet jauhoista ja lisää öljy. Lopuksi vaivataan loput jauhot taikinaan. Taikina saa nousta vähintään puoli tuntia. Taikina saa olla tässä vaiheessa vielä löysähköä. Mitä löysempi taikina, sitä pehmeämpi ja kuohkeampi leivästä tulee.

Täyteeksi leipään voi laittaa niitä aineita, joita kaapista löytyy. Itse käytin sipulia, paprikaa, tomaattia, fetajuustoa murennettuna sekä juustoraastetta. Mutta maun mukaan voi lisätä esimerkiksi oliiveja tai vaikka chiliä. Ruokaisamman leivästä saa lisäämällä tonnikalaa tai kinkkua.

Kohoamisen jälkeen leivästä kaulitaan levy ja se täytetään hieman kääretortun tapaan. Täytä vain puoleenväliin asti, jotta saat rullattua leivän tiiiviisti kiinni siten, etteivät täytteet valu.

Kääri levy kranssiksi ja anna kohota vielä jonkin aikaa. Paista 200 asteessa puoli tuntia. Kuumana ei tarvitse mitään lisuketta, seuraavana päivänä nautitaan paahdettuna voin kera.

Herkullisia hetkiä toivottelee Marleena

Joulukransseja

Viikonloppu on kulunut kotona oleskelemisen merkeissä. Olemisen ohessa sain kuitenkin koristeltua sammalkranssejani. Krassit ovat joululahjoja ja muutaman jätän myös itselleni. Samalla taiteilin kransseja myös risuista, mutta ne jäivät vielä ilman jouluista ilmettä. Kuvia risukrasseista otan sitten myöhemmin, kunhan saan ne viimeisteltyä. Ollut oikein kranssien täyteinen viikonloppu!


Tänä vuonna ensimmäinen adventti saapui jotenkin salakavalasti, aivan yllättäen. Kotiin olen kuitenkin saanut jouluverhot paikalleen ja suurin osa jouluvaloistakin on jo piristämässä pimeitä iltoja. Muutamia vuosia sitten tein olohuoneen ikkunaan paperinarusta taulumaisen jouluvalokehyksen.Se on edelleen ehdoton suosikkini, vaikkei kuvissa pääsekään oikeuksiinsa.

 

 

Näissä jouluissa merkeissä toivottelen kaikille oikein mukavaa tulevaa viikkoa! -Marleena-

Villapaidan uusi elämä

Joskus kauan kauan sitten hamstrasimme Miehen kanssa lämpimiä Ruotsin armeijan vanhoja villapaitoja kirpputorilta. Hintahan oli mitätön. Nyt paidat ovat pyörineet jo jonkin aikaa nurkissa tyhjän panttina, kunnes laitoin ne pesukoneeseen huopumaan.

Isä pyysi minulta tuossa jokin aika sitten polvien lämmittimiä uuden lenkkeilyinnostuksen seurauksena. Nyt ajattelin pakkasten kiristyessä ja viiman yltyessä, että isällä tosiaan olisi kiire saada polville kunnon lämmittimet. Ja tuumasta toimeen.

Nämän lämmittimet syntyivät yksinkertaisesti paidan helmaosasta leikkaamalla sopivan kokoisiksi paloiksi ja ompelemalla sen jälkeen saumat yhteen. Ylijäämänä paidasta jäi siis hihat ja kaula-aukko. Niistä syntyy itselle bolero, joskus.. Leikkasin hihatkin irti, koska ne olivat pesukoneessa kutistuneet liian lyhyeksi.

 

 

Kaipaa vielä muotoilua ja haaveilen vähän jatkoa  hihoihin ja oikeastaan joka puolelle. Kaulukset voisi tehdä myös isommiksi. Täytyy miettiä. Äkkiseltään täältä tuvasta löytyvistä lankavarastoista ei kuitenkaan oikein löytynyt sopivan väristä lankaa. Täytyy mennä penkomaan tuolta "toiskasta", meidän lämpöisestä ulko/harrastetilasta. Vai saisinko tämän verukkeella luvan lähteä lankaostoksille? (Lankojahan ei kovin paljon varastossa lanka-addiktilla ole..)

Nyt etsimään jouluverhoja ikkunoihin, sillä ensimmäinen adventti lähestyy. Nyt on aika etsiä jouluvalot ja muut koristukset esiin! Aloitan jouluverhoista.

-Marleena

Ps. Uudella bloggaajalla on vielä paljon opittavaa, sillä enhän toki muistanut ottaa kuvaa ennen villapaidan leikkelyä! No, koko ajan oppii jotain uutta..